Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Korjaan se on pohja ja
perusta demokratialle. Ilman sitä ei demokratiaa ole. Nyt kun kierrokset
sananvapaudesta kiihtyvät, esille nousevat termit kuten vastuu omista sanoista,
maalittaminen ja vihapuhe. Myös somen
osuutta asiaan pohditaan kiivaasti. Asia kerrallaan, rakas poliittinen
päiväkirjani!
Some. Olipahan kyseessä facebook, instagarm, twitter
jne. on avannut ovia keskusteluun osallistumiselle, ihan jokaiselle. Minulle,
sinulle, julkkikselle, ei-julkkikselle, poliitikoille, tutkijoille,
toimittajille. Kaikille. Ja tämäkös toisia ihan suututtaa, kiukustuttaa niin
kovasti, että asialle pitäisi oikein sananvapauden nimissä jotain tehdä. Siis
mitä? Nyt kun kaikille on avautunut mahdollisuus sanoa mielipiteensä, yht´äkkiä
erityisesti valtaapitävät huutavat kurkku suorana, että ei saa. Väärin sanottu.
Pahasti sanottu. Ei noin saa tehdä. Tuntuu, kuin oikeus sanoa on vain
oikeamielisillä, ettei valta-asemaan tule kuhmuja ja kolauksilla. Netti, some,
verkko on kaikkien käsillä. Sieltä löytyy se, mitä sinne olet laittanut. Ihan
kaikkien kohdalla. Luuletteko aidon oikeasti, että ihmiset eivät ole puhuneet
valtaa käyttävistä henkilöistä aiemminkin vähän pahasti tai rumasti? En
todellakaan puolusta mitään törkyä ja kakkaa, jota someen suolletaan, mutta
ihan oikeasti luuletteko, ettei sopimattomia ole puhuttu ennenkin? Nyt se on
vaan se näppäimistö kaikkien saavutettavissa. Onko se hyvä asia? No, se on
ainakin kaikkien ihan jokaisen mahdollisuus sanoa. Aiemmin tämä mahdollisuus
oli vain tutkijoilla, toimittajille, julkkiksilla ja tietyillä poliitikoilla.
Nyt kun mahdollisuus on kaikille, se ei olekaan enää hyvä. Saatteko ajatuksesta
kiinni?
Sananvapaus. Sanottu ja kirjoitettu puhe voi olla
kivaa, mukavaa, loukkaavaa, syyllistävää, arvostelevaa jne jne voit jatkaa
listaa ihan omilla adjektiiveilla. Toki kivat puheet on mukavia, nostaa henkeä
ja tunnelmaa. Mutta mites sitten, kun et ole samaa mieltä tai asia kiukuttaa,
ärsyttää tai olet ihan vaan erimieltä? Onko ihmiskunta mennyt eteenpäin aidon
oikeasti vain ainoastaan kivapuheella, tsemppiä, ihguu, sikamakeeta, jees, jees?
No ei todellakaan ole. Kun epäkohtia on havaittu, niitä tuodaan esille. Ja
vaikka asioita tuotaisiin esille kuinka kauniisti tahansa, aina on mahdollisuus,
että se miellytä, joku loukkaantuu ihan varmasti, koska asia voi olla syystä
tai toisesta liian arka, herkkä tai liian epämieluisa esille otettavaksi. Joku
on erimieltä, joku raivostuu. Mielestäni sananvapaus on oikeutta sanoa asiasta
kuin asiasta. Olipa asia mieluisa tai epämieluisa.
Maalitus. Twitterissä aikani pyörittyäni, oma
huomioni maalittamisesta on se, että jo keskustelijan nimen mainitseminen on
maalittamista. Mietitäänpäs nyt hetki. Se, että tyyppi A kertoo mielipiteensä
asiasta X, jota joku kommentoi tai jakaa ollen erimielinen. Alkaa pirunmoinen
huuto maalituksesta, jos jutun jakanut tyyppi B on erimieltä tyyppi A:n esittämästä
asiasta. Erityisesti, jos tyyppi B on ihan, siis niinku, väärästä porukasta, väärästä
puolueesta tai on muuten ihan vaan blokattava tyyppi, koska ei suostu olemaan
tyyppi A:n kanssa samaa mieltä. Ihan ohimennen mainitsen muutaman nimeltä
mainitsemattoman toimittajan, sit on yhden toimittajan sisko, muutaman puolueettoman
tutkijan, muutaman vasemmistolaisen ja vihreän. Se maalitus, mistä poliisi
kertoo työhönsä liittyen, sitä on ollut pitkään. Jännästi unohtuu Kelan tädit
ja sisarhentovalkoiset, jotka kohtaavat tätä ammattiinsa liittyvää paskaa
päivittäin? Se, mitä tälle on tehtävissä, en tiiä. Mutta jos lakia lähdetään
muuttamaan, pitää kaikki uhkailun kohteeksi joutuneet ottaa huomioon. Ja se ei
ole vain poliisi ja tuomarit. Noista toimittajista nyt puhumattakaan.
Tämä maalitus, mistä wannabe julkkikset ja kuuluisuudet puhuvat
on eri asia. Älä käsitä väärin! En todellakaan puolusta sitä törkyä, mitä
päivittäin luen ja jota kukin aktiivinen somettaja ajoittain niskaansa netissä saa.
Siitä vain puhutaan ja julkaistaan sopivia juttuja, sopivien ihmisten
kertomana. Vain ainoastaan pahat ihmiset tekevät sitä, unohtaen, että loka
lentää ihan joka suuntaan. Paska on paskaa, kenen tahansa lähettämänä, tuli se
sitten kirjeenä postilaatikkoon tai uhkailuna netin kautta. Ja tähän paskaan on
jo olemassa lakipykälät rikoslaissa.
Aito kysymys. Jos lakiin kirjataan maalitus, joka uutena pykälänä
sinne kirjataan, kirjataanko siihen yksityishenkilöt vai vain ammattikuntien
edustajat? Miten se käytännössä takaisi tasa-arvoisesti kaikille oikeuden olla
suojassa? Mitä lisäarvoa maalituslaki toisi ja kenelle?
Vihapuhe. Minusta kyseessä on kivapuheen toinen pää.
Voidaan puhua silleen kivasti tai voidaan puhua vihaisesti. Ylimennessään
vihainen puhe on voi olla kunnianloukkausta, herjaamista, solvaamista, kiihottamista
rikokseen. Nämä ovat laissa. Mitä uusi laki toisi tullessaan? Katselin vihapuhe
määritelmää, jossa puhutaan rasismista. Vihapuhetta siis perustellaan rasismin
määritelmin. ”Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen
käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun
omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka
motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista
etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta,
seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai
vammaisuutta kohtaan.” (https://www.poliisi.fi/vihapuhe)
Ennakkoluuloista, vihamielisyydestä,
olettamuksista voisi siis jatkossa saada tuomion. Ajatukset ja sanat ovat siis
rikollisia.
No otetaanpa ote uusista tuulista yliopistossa. ”Esimerkiksi
nimittelyn, katseiden, eleiden ja ilmeiden rasistisuuden voi arvioida parhaiten
vain niiden kohde: jos yksilö, johon teko kohdistuu, määrittelee teon
rasistiseksi, kysymyksessä on rasismi riippumatta tekijän aikeista.” (https://digicampus.fi/mod/page/view.php?id=16215)
Eli Husu Hussein oli oikeassa väittäessään aiemmin, että
suomalaiset, perussuomalaiset ovat rasisteja. Suomalaiset ovat rasisteja, koska
hän kokee asian näin olevan. Mitenkä oikeudessa puolustaudutaan tältä
syytteeltä, koska kokija on väittämättä aina oikeassa kokiessaan? Tasa-arvoa?
Minusta ei.
No aika pitkälti tuli kirjailtua aatoksia. Vapaudesta, oikeudesta
sanoa. Kivasta puheesta aina vihaiseen puheeseen. Ollaan ihmisiä toisillemme,
vaikka kuinka kiukuttaisi. Kasvotusten sekä somessa. End of this chapter….
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti