Onpas ollut viikko, huh huh. On ollut juttuja, kertomuksia,
näkökulmia.
Aivan ensimmäiseksi halua kiittää niitä ihmisiä, jotka äänestivät
minut Joensuun kaupungin Joensuun perussuomalaisten toiseksi varavaltuutetuksi.
Kiitos! Olen todella otettu saamastani äänimäärästä ja pidän sitä suuren luottamuksen
osoituksena. Sain hoidettavakseni Soten neuvottelukunnan paikan sekä kaupungin
rakennelautakunnan varajäsen paikan.
No mitäpä sitten jatkossa? Minä olen liittynyt
perussuomalaiset puolueeseen ja olen perussuomalainen. Arvoni koti, uskonto ja
isänmaa ei ole muuttunut miksikään. Haluan olla vaikuttamassa kotikaupunkini
asioihin. Pystyn katsomaan peiliin, olemaan rehellinen itselleni ja muille. Tämä
itselleni periaate, josta ei pidä luopua omien intressien tai oman edun vuoksi.
Viikonloppuna osallistuin elämäni ensimmäiseen
puoluekokoukseen. Olipa hieno kokemus! Kaikille olen hehkuttanut tunnetta
siitä, kuinka hienoa on päästä tavantallaajana, rivijäsenenä päättämään
valitsemansa puolueen asioista. Se on demokratiaa parhaimmillaan. Mutta kuinkas
sitten kävikään?
Muutuin lööppien mukaan Suomen sisun jäseneksi, vähintäänkin
pesunkestäväksi natsiksi. Käsiäni nostelin rytmisesti ylös ja alas.. vuoroin
oikeaa ja vasempaa. Ilmiselvä natsi siis. Hirweessä humalassakin vissiin olin,
lähes konttasin äänestyskoppiin. Örisin törkeästi käyttäytyvän sonnilauman
mukana. Ja joku oli tietenkin etukäteen sanonut, ketä täytyy äänestää. Minut oli juntattu, aivan varmasti oli. Sellaisiahan
persut vaan on. Tietenkin. Siis mitä? Eks kuse muaa?
Koomisinta tässä lienee se, että kerrankin näitä arvioita
eivät heittäneet media ja sen edustajat, joita muuten paikalla oli melkoisesti
koko viikonlopun ajan, vaan ihmiset, joiden kanssa luulin jakavani samanlaisen
arvopohjan. No, osa näistä ihmisistä,
osa todella jo läheiseksikin muuttuneita, kertoi tiistaina, että he eivät halua
olla tekemisissä tällaisen äärioikeistolaisen kanssa. Minä koin sen todellakin
näin. Minusta ja monesta muusta oli tehty ei-inhimillisesti ajatteleva,
ihmisoikeudet kieltävä raakalainen, joista täytyy päästä eroon, heti ja nyt. Lämmön tunne ei ollut varsinaisesti se päällimmäisin tunne,
mikä mielessäni pyöri näitä kommentteja jakavia ihmisiä kohtaan.
Valintani olen siis tehnyt. Olen perussuomalainen. Minua ei
vuorokaudessa saa muutettua miksikään. Toisten ajatusmaailmasta en voi sanoa
mitään, miksi pitäisikään? Pystytkö itse? Lauantaina tunnelma oli hyvä,
riemukaskin. Toki näin pettyneitäkin ilmeitä ja olemuksia. Mutta siellä samassa
pöydässä istuttiin ja naurettiin. Käteltyä ja esittäydyttyä tuli melkoiselle
määrälle uusia ihmisiä. Huippu homma!
Itse voin kertoa, etten äänestänyt kumpaakaan kärkiehdokasta.
Äänestin nyt eduskunnan perussuomalaisten ryhmäjohtajaksi noussutta Leena
Merta. Leena oot huippu! Ehdokkaani ei voittanut, en saanut
itkupotkuraivareita. Niinkin jännä asia, kuin äänestäminen, on melkoisen
yleistä tällä politiikan rintamalla. Joskus on voittavan ehdotuksen tai asian puolella,
joskus ei. Elämä on, juntilla tai ilman junttia. Kuitenkin se on juuri demokratian
ydin asia. Kunnioitetaan sitä, mitä yhdessä on sovittu ja yhdessä päätetty
äänestämällä. Perussuomalainen puolue on rakennettu tuolle demokratialle, tai
niin ainakin luulin.
No viimeisimmät käänteet ovat kaikille (kuka niiltä olisi
voinut silmänsä ja korvansa sulkea) tuttuja. Ovathan seireenit jo kertoneet
hyvyydestäni ottamalla yhteyttä ja ikään kuin kaverillisesti esittäneet, että
nyt on johtopäätösten aika. Se todellakin on nyt. Minä olen mandaattini
politiikkaan saanut perussuomalaisten puolueen kautta. Puolueen arvot eikä
ohjelma ole muuttunut. Minä tuen demokraattisesti valittua johtoa. Koko ajan,
koko puoluejohtajakampanjan ajan, on tuotu esille sitä, että toiminta jatkuu
samoilla periaatteilla. Minä olen periaatteen ihminen ja rehellisyys sekä arvot
ovat minulle tärkeitä. Niitä ei vaihdeta kuin likaisia sukkia, jotka heitetään
menemään tarpeettomina, kun niillä ei ole enää itselle käyttöä.
Yhteenvetona voinen siis sanoa, että työni jatkuu. Kiitos
kaikille äänestäneillä. Kiitos kaikille puoluesisarille ja-veljille. Yhdessä
jatketaan <3
