maanantai 10. joulukuuta 2018

Sairas ideologia!

Terveisiä Liettuasta! Kaunis maa, historiaa täynnä. Maa, joka viettää tänä vuonna 100v juhlia. Onnea Liettua!

Maan historia sisältää niin paljon tapahtumia, joten pysytään 1900-luvulla. Itsenäistyminen 1918. Toinen maailmansota. Natsit tappoivat kaikki juutalaiset. Vilnassa säilyi yksi, huom yksi synagoga, II maailmansodan jälkeen. Sitten tulivat venäläiset. Jotka jäivät 1991 vuoteen saakka. Siis miettikää. Vielä 1990-luvulla Vilnassa sijaitsi KGB:n toimisto kidutusselleineen sekä teloitushuoneineen. Perheitä lähetettiin Siperiaan ym pakkotyöleireille. Kaikki muu paitsi kommunismi oli kielletty. Ja tänäkin päivänä meidän omasta eduskunnastamme löytyy tämän aatesuunnan ihannoijia. Kaikki muu oli kiellettyä paitsi oikein ajattelu. Ajattelusi määrää valtiovirkakoneisto sekä poliittinen poliisi. Vasemmiston märkä päiväuni. Ai ku hienoo!

Liettua odotti luonnollisesti apua länsimaista. Tuliko sitä? No ei tullut. Apua odottivat niin puolalaiset, latvialaiset, virolaiset, tsekkiläiset, unkarilaiset. Tuliko sitä? No, ei tullut. Miksi nämä maat haluavat kuulua EU:hun ja Natoon? Ai selvää kyllä historian käänteiden valossa. Mutta miksi nämä niskuroivat tietyissä asioissa? Ehkäpä alle 20v oikeaa itsenäisyyttä ovat opettaneet ja antaneet halun itsenäisille valtioille päättää ITSE omista asioistaan. Tuskin Merkelin tai Macronin kukkoilu ja puolesta päättäminen on yhtään sen parempaa puolesta päättämistä, kuin neuvostoliitonkaan. Nämä haluavat olla itsenäisiä valtioita. Kyllä nämä maat sen ansaitsevat. Vihdoinkin!

Alla kuvia KGB museosta Vilnasta. Väärinajattelevien, itsenäisyyttä kannattavien uhrien kohtalo.
Sitä oikeaa, parempaa ajattelua. Ota tai kuole!






torstai 29. marraskuuta 2018

Minä, minun, minulle!!!!


Kun lukee, katselee ja kuuntelee ympärilleen. Tämä asenne on tänä päivänä pop, koska yksilöllisyys. Perustulon mannekiinina mainostettu noitarumputyyppi kertoo a-studiossa (ti 27.11), että hän ei tykkää, että joku kyttää, mitä hän tekee. Tulot pitäis tulla tilille niinku lapsilisän, silleen automaattisesti napsahtaa, tekemättä mitään.

Jaa, no miksi nuori mies sitten olettaa, että muut maksavat hänelle olemisesta? Minun puolesta olkoot omanaan itsenään, luova ja vapaa, mutta miksi minun tai kenenkään muun pitäisi maksaa hänen olemisesta tai olemattomuudesta? Miksi minun ja aika monen muun täytyy mennä töihin joka päivä? Siksikö, että noitarumputyyppi saa toteuttaa itseään? Vai onko hän niitä kuuluisia immeisiä, jotka kuvittelee, että rahaa tulee seinästä ja sähköä ilmaiseksi töpselin kautta? Miksi minä ja kaikki muut työssäkävijät joudutaan tekemään asioita, jotka eivät välttämättä juuri sinä päivänä kiinnosta tai huvita? 

Yhteiskunnan tuki on tarkoitettu niille, jotka eivät pysty töihin, väliaikaisesti tai eivät ollenkaan, ei niille, jotka eivät halua tehdä töitä. Olisihan se kiva toteuttaa itseään, jos joku muu maksaa. Haloo! Tämä itsekeskeinen ajattelumalli.....

Mitä sinä olet asiasta mieltä?

lauantai 17. marraskuuta 2018

Moraalisäteily ja mörrin pylly

Moraalisäteily on helppoa, kun se ei kosketa itseä. Kaikilta muilta voidaan vaatia kyllä. Kuhan ei koske itseä. Ja kuhan ei asu nörtin pyllyssä.

Anna Kontula with style. Tai enemminkin ilman. Kommunistinen malli, jossa valtio määrittää, kuka saa ajaa autoa.

https://www.verkkouutiset.fi/anna-kontula-valtion-pitaa-paattaa-kuka-saa-oikeuden-omaan-autoon/

Jihaa. Onkohan arvoisalle kansanedustajalle tullut mieleen oman kuplan ulkopuolinen elämä? Ehdotus on nimittäin telluksen ulkopuolinen. Kovasti hyvesignaloiva kyllä, mutta täysin absurdi.

Jokaisen tällaisia ehdotteleva tulisi viedä esim 20km Ilomantsista mihin suuntaan tahansa. Voit halutessasi lisätä Ilomantsin tilalle, minkä tahansa Itä-Suomen taajaman tai kaupungin. Sinne vaan bussipysäkille jätettäisiin odottamaan seuraavaa julkista kulkuvälinettä. Vinkki. Kannattaa varustautua kunnon vaatetuksella, wc-paperirullalla ja eväillä. Otsalamppukin on hyvä, on nimittäin melko pimmeetä tähän aikaan vuodesta. Ei oo sitten lähellä, ei kännyille, eikä autoille. Mutta muista olla kärsivällinen, kyllä se bussi sieltä tulee. Odottavan aika voi olla pitkä. Mut mihinkäs sitä kiire valamiissa maailmassa. Se bussi voi tulla vuorokauden tai viikon kuluttua. Tai jos se on lakkautettu, pitää toivoa, että jollain on edes auto tai edes joku ajaa ohi jollain vehkeellä. Se saattaapi nimittäin mennä muutoin kävelyhommiksi.

Lisäänpä vettä myllyyn. Entäs jos kielletään yksityisautot kehäkolmosen sisäpuolella? Mihin ihmeeseen niitä siellä tarvitaan? On metrot, ratikat, junat, bussit, lentokoneet. Ai niin lentokone on perkeleestä, vaikka sillä syysmasennusta kovasti koetetaankin torjua....

https://www.hs.fi/nyt/art-2000005899368.html

Mutta kielletään nyt ihmeessä kuitenkin ne perkeleelliset autot. Maailma pelastuu.

Mutta siis joo. Koeta Anna kerätä moraalisi ja sen aiheuttama säteily, kokeile matkaa vaikka Pohjois-Koreaan. Tuohon kommunistiseen "kielletään kaikki, vahditaan kaikkia" unelmamaahan. No Saudi-Arabia tai muukin tms kohde käy, siellähän naiset noin niinku periaatteessa "saa" ajaa autoa. Eli siellä hommat hyvin hanskassa. Unelmia, niitä toteutetaan noissa maissa.

Mutta takaisin Itä-Suomen korpeen. Millä ihmeellä se vasemmistoduunari muuten töihin pääsee mörrin pyllyssä (tähän voisi lisätä rumemmankin sanan, jota oikeesti käytetään tässä yhteydessä) asuessaan?

Jotain rajaa siis tähänkin ilmaston parannus- ja pelastuskeskusteluun...

PS. Samaan aikaan paikallislehti Karjalaisessa kirjoittaa keskustalainen kansanedustaja, itkien sen ainoan kiskobussin tilannetta. Ota hyvä mies kännykkä käteen ja soita puoluesisarellesi Bernerille. Kysy vaikka mitä seuraavaksi leikataan....

torstai 8. marraskuuta 2018

Toiminnallista käyttäytymisterapiaa sisäilmaongelmista kärsiville?

Tällainen, varsinainen aivopieru kuultiin eilen Ylen kanavalla. Siinä vaiheessa, kun iho nousee rakkuloille, silmät vuotaa, kutiaa ja turpoaa umpeen silmätulehduksista, on vaikea hengittää... On hyvin epätodennäköistä, että psyykkinen tsemppaaminen auttaa tässä tilanteessa ketään. Juu, aletaan päästä keskustelun tasolle, jossa "ehkäpä oireet ovat korviesi välissä". Käyttäydytään oikein, oireet paranee, jep! Näin asiaan suhtautuvat ihmiset, joilla ei itsellään ole oireita, eivätkä ole herkkiä niitä saamaan.

Miksi kaikki eivät oireile on seuraava kysymys? No minäpä kysyn, miksi kaikilla ei ole verenpainetautia tai diabetesta? Aivan yhtä looginen kysymys.

Itse koen mm atoopikkona olevani jonkinlainen koe-eläin, joka kyllä haistaa, maistaa ja tuntee nahoissaan tilan ja paikan, jossa sisäilmaongelmaa on. Lapsistani kahdella on selvää herkistymistä myös. Tämmöisiä  viattomia oireita, kuten nenäverenvuoto, päänsärkykohtaukset, iho vereslihalla, silmä- ja suuoireet... Ja oireet alkaa aivan ilman korvien välisistä ongelmaa. Ja jännästi ne helpottuu tai häviää kokonaan, kun loma tai viikonloppu.

Että mitäs laitettaisiin? Psykologin istuntoja, kuinka torjut oireet posiviitisen ajattelun kautta? Vai peräti psykoterapiaa? Terapialle tarvetta tuntuu olevan kyllä, kun kohtaa vähätteleviä kommentteja oireista tai kehotuksia miettimään, onko oireet korviesi välin tuottamaa mielikuvitusta.... Suosittelisin käyttäytymisterapiaa jokaiselle asiaa vähättelevälle!

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Yrittämisen ilosta!


Kohta vuosi takana täysipäiväistä yksinyrittäjyyttä. Ja vielä täysipäisenä :). Mitäpä on taskuun matkan varrella kertynyt?

Yrittäjäksi siirtyminen ei ole rakettitiedettä. Se vaatii asenteen, että mie hoidan homman, mihin alan. Se vaatii toki pohjatyötä, asennetta ja uskoa siihen, mitä ryhtyy tekemään. On tullut kysymyksiä, miten sie pärjäät, onko ikävä entiseen (palkkatyöhön)? Jokaiselle olen suoraselkäisesti pystynyt sanomaan hyvin ja ei ole. Yrittäjyyden yksi ehdottomasti parhaista puolista on se, että minä päätän, mitä seuraavaksi tapahtuu. Teen sen omalla riskillä tai riskittömyydellä, mutta päätän siitä kuitenkin itse. Ja hyvin on toiminut.

Töitä tehdään silloin kuin niitä on. Asiakasta palvellaan, jokaista, niin hyvin kuin pystyn ja osaan. Ja jos en jotain osaa tai tiedä, opettelen tai etsin tietoa, kuinka se tehdään ja sitten tehdään. Tyytyväinen asiakas tärkein tuote sekä käyntikorttini. Käyntikorttina toimin siis minä, ihan ite.

Meitä pieniä yrittäjiä on paljon. Tuomme oman lusikkamme yhteiseen soppaan. Arvostan jokaista, joka sen tekee omalla osaamisella ja panoksellaan.

Ei tule ilmaisia lounaita, lomia, koulutusta, työterveyshuoltoa tai muita etuja. Kaikki tämä on tehtävä ja maksettava itse. Jotenkin kateellisuus yrittäjiä kohtaan on joskus, no, älyttömän käsittämätöntä. Se mitä tulee, puolet lähtee jo suoraan pelkkiin veroihin ja muihin kuluihin. Näin se todellisuudessa menee. Pienyrittäjien niputtaminen ja vertaaminen veroparatiisiyhtiöihin on alhaista, erittäin alhaista. Ne riistäjät on jossain ihan muualla kuin pienyrittäjissä. Voisiko sitä kutsua kateellisten huuteluksi, mene tiedä? Jokainen voi kokeilla ihan ite :) Korjaan, yrittää itse.

Tämmöttiis tuli mieleen heti aamusta. Mut hei, minä jatkan yrittämistä. Yrittämisen iloa myös teille kaikille!

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Arvopohjallista vai -pohjatonta hallitustyöskentelyä?

Yhdenkään naisen oikeudet eivät heikentyneet ulkoministerin sanomisen myötä. Oikeus aborttiin ei heikentynyt, eikä siitä päätä Suomen ulkoministeri.  Eikä siitä edes ollut kysymys välikysymyksessä, vaan jostain ihan muusta. Toki lausunnot ovat miehen, naisia arvostamattoman miehen suusta. Kyse on mielestäni patriarkaalisen uskontokunnan hyödyllisestä idiotismista, uskontokunnasta, jonka sisällä lasten hyväksikäyttö on ihan okei. Kyseessä lienee karskisti sanottuna huomiohuoraaminen eli julkisuutta keinolla, millä hyvänsä. Sitä prosenttipuolue tarvitsee. Säälittävää toki on se, että hallitus on omien, aiemmin julistamiensa arvojen panttivanki. Kun on ne yhteiset arvot ja silleen. Hyvä, kun yhteinen arvopohja alkaa selvitä suurellekin yleisölle.

Jos nyt pöyristellä halutaan, ei edelleenkään puututa niihin tyttöjen naisten oikeuksiin, joita tehdään Suomessakin uskontojen nimissä. Pakkoavioliitoja, sukupuolielinten silpomista, hunnuttamista. Ne eivät ole naisten valintoja, vaikka näin halutaan selittää.

Joten yhden ulkoministerin mielipide on varsin mitätön, kun samaan aikaan naisia alistetaan ja vaihtoehtoja ei jätetä. Ja älkää tulko selittämään, että vaihtoehtoja olisi. Niitä ei näillä naisilla ole. Mitä oppositio on valmis tekemään näiden asioiden suhteen? Perussuomalaisten kannan asiaan tiedän, mites muut?

lauantai 8. syyskuuta 2018

Tasa-arvoa, takomallako?

Nyt on miun vuoro pöyristyä.

Luin verkkouutisista, kuinka Emma Kari (vihr) on huolissaan tasa-arvosta. Se toteutuu kuulema seuraavassa hallituksessa vain nostamalla naisia ministereiksi saman verran kuin miehiä. Feministinen hallitusohjelma, taivas meitä siltä varjele. Osaaminen on yhtäkuin sukupuoli? Mitään osaamistahan ei ministerin pestiin tarvita, pääasia on se, että ministeri on nainen. Uuu-la-laa. Toteutuuko tasa-arvo sillä, mitä päättäjällä on housuissaan? Epäilen kovasti.

https://www.verkkouutiset.fi/emma-kari-hallitusohjelman-oltava-feministinen/

Nykyinen feminismi on aate, joka ansaitsisi mielestäni sairausluokituksen. Sillä ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. On vain naiset, jotka pystyvät kaikkeen paremmin kuin miehet. On vain naisia, jotka kokevat syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta, eivät miehet. Kyllä ne naisten tasa-arvon puolesta aikoinaan oikeasti taistelleet kääntyisivät haudoissaan. Häpeäisivät nykyfeminismiä.

Tottakai olen ylpeästi nainen. Itse kuitenkin haluan tasa-arvoista kohtelua, siis tasa-arvoa. Sekä naisille että miehille. Työelämässä, harrastuksissa ja politiikassa haluan saavuttaa asiat omana itsenäni, en siksi, että olen nainen. Kiintiöt tulisi mielestäni poistaa erityisesti juuri politiikasta, koska tehtävään tulee valita porukasta pätevin ja osaavin. Ei sitä munallista tai munatonta, vaan osaavin.

tiistai 28. elokuuta 2018

Sankareita joka lähtöön


Kuljetan leluja Syyriaan, sodan keskellä oleville lapsiraukoille. Näinhän se alkoi. Suuri sankari, joka auttaa hädässä olevia. Viime päivien kuvia katsellessa tämän miehen edessä ovat pokkuroineet erityisesti SDP, Tarja Halonen, Erkki Tuomioja, Juha Sipilä jne jne. Tuollahan nuita julkkiksia paistatettelee herran kanssa.....

https://www.google.com/search?q=rami+adham&client=firefox-b-ab&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjBgOKJwJHdAhUIfywKHbBFBkEQ_AUICigB&biw=1366&bih=654

Koska rehellinen mies kertoo, että on hyväntekijä, täytyyhän häneen luottaa. Kiitos Anter Yasalle, joka paljasti tämän kakkiaisen touhut. Mutta onneksi kuvat ja teot jäävät mieleen, kuinka naiivisti ihmiset voivat uskoa kaiken maailman satutarinoita.


No, entäs tämä terroristin uhrien auttaja Suomen Turussa. Sankareista suurin. On hienoa, että mennään auttamaan. Korostan, että auttaa pitää ja aivan sama, kuka auttaa. Mutta juttu jatkuu mitä törkeimmällä tavalla. Huijausta, valheita, valheita. Mies ei ollutkaan ensihoitaja, saatika rauhanturvaaja. Sen sijaan tuhopolttaja, linnakundi. Ja viimeisimmäksi nämä rahan lypsämistouhut, oikeudessa valehtelut… 


Ja lopuksi vielä meidän ikioma, kotikutoinen Päivi, Nergin Päivi. Joka hävelsi jokaisessa valtakuntakunnan mediassa suomalaisten huolia vuonna 2015 siitä, että tiedämme varmasti jokaisen turvapaikanhakijan taustat, jotka tänne tulevat. Hän kertoi tietävänsä jokaisen tänne tulevan taustan suorassa televisiolähetyksessä. Vitsi, että on viisas nainen. Mutta hei, ei hätää. Päivi siirtyi Migriltä hoitamaan valtakunnan SOTE asioita. Tiedättehän, että nyt siitä tulee hyvä, ellei paras. Siitä on pakko tulla, koska Päivi sanoo ja hoitaa. Tämän naisen rehellisyyden tietäen olemme hyvissä käsissä. 

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Mikä estää integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Ohessa keskustelu, joka kannattaa katsoa.

http://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=9216926

Totalitäärinen ideologia. Poliittinen, väkivaltainen uskonto, joka on laki, jota noudatetaan ohi länsimaisen lainsäädännön. Ei ole, ei saa olla muita uskontoja. Jos luovut uskostasi, olet kuolemaantuomittu. Pukeutuminenko vapaaehtoista? Pah! Naisten oikeudet? Pyh! Suvaitsevaisuus, ihmisarvot, naisten oikeudet? Ei ole, eikä löydy. Sananvapaus? Sitä ei ole. Yksilön vapaa valinta? Sitä ei ole, eikä sitä tule. Juutalaisviha ja viha muita uskontoja kohtaan? Erittäin yleistä, valtavirtaa.

Naiset (Hege Storhaug, Mona Walter, Pia Kattelus), jotka ohjelmassa keskustelevat, ovat niitä sankareita, joita olettaisi löytyvän juurikin feministeistä. Mutta ei.

Milloin ne silmät aukeavat?

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Varo ottamasta varasta kiinni!


Kun varkaan mekon alta löytyy tavaraa (muutakin kuin pikkuhousut), joka ei kuulu hänelle, on aika ottaa käyttöön kovemmat keinot. Syytetään tavaroiden omistajaa etnisestä profiloinnista. HOH HOH HOIJAA.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201807202201085967_u0.shtml

Kun kauppias haluaa varkaan kiinni, julkaisee varkaasta kuvan, joutuu hän itse syytetyn penkille. Varkaasta tuleekin uhri, jota on kaltoin kohdeltu. Voi reppanaa!

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/113001-k-market-ankkuri-julkaisi-myymalavarkaan-kuvan-facebook-seinallaan

Mikä ihme tätä yhteiskuntaa vaivaa? Mennäänkö yksilön suojelussa hieman liian pitkälle? Jalkapuuhun kaupan edustalle nämä rötöstelijät, mekon kanssa tai ilman.

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Tuutin täydeltä todellisuutta

Ylen tuotannossa on tänä kesänä Handmaid´s Tale. Televisiosarja perustuu Margaret Atwoodin vuonna 1985 julkaistuun romaaniin. Sarja kertoo muuttuneesta maailmasta, vallankaappauksesta, jossa uskonnollinen ryhmä on ottanut valtion omistukseensa. VAHVA KATSELUSUOSITUS!

"Kärsimys johtuu sen sijaan vaivihkaa toteutuneesta vallankaappauksesta. Ihmiset ovat sopeutumiskykyisiä, mitä myös Orjattaresi kuvaa, niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka osa vastustaa sitkeästi asioiden tolaa, on moni myös hyväksynyt sen ajatellen, että asiat voisivat olla huonomminkin. Kukaan teoksen kuvaamista ihmisistä ei varsinaisesti vaikuta nauttivan yhteiskuntansa nykytilasta, mutta he pitävät sitä silti parempana vaihtoehtona kuin mennyttä." 
(ILTALEHTI 26.04.2017)

" Moninkertaisesti palkittu uusi sarja kertoo ekokatastrofin jälkeisen Yhdysvaltain paikalle perustetusta Gileadin tasavallasta jossain lähitulevaisuudessa. Katastrofin seurauksena naisten hedelmällisyys on romahtanut. Dystopian Gilead on nyt rodunjalostusta harjoittava tiukan uskonnollinen valtio, jossa naiset on jaettu kastiin kykyjensä mukaisesti. Voiko tällä tavalla järjestäytynyt yhteiskunta säilyä hengissä, vai joutuuko totalitaarinen valtio joskus vastaamaan teoistaan?"
(Yle Areena, sarjan esittelyteksti2018)


Hieno sarja Yleltä. Kyseessä on kuulemman dystopia, joka on mahdollista tulevaisuudessa. Miten niin tulevaisuudessa? https://yle.fi/uutiset/3-10241316


Uskonnollisia lahkoja ja systeemejä ON JO OLEMASSA, joissa naiset ja yhä nuoremmat tytöt ovat synnytyskoneita tahtomatta, ei kysytä haluatko naimisiin, pakkonaitetaan. Myydään suvun nimissä eniten tarjoavalle. Se, että miehellä on useampi vaimo, ei myöskään ole mikään dystopia. Sarjassa on pariskuntia, jotka valitsevat "jalkavaimon", synnytyskoneen itselleen. Aivan loistava kuvaus kaikkineen, kuinka kävelevät synnytyskoneet puetaan kaapuihin, he saavat liikkua vain toisen synnytyskoneen kanssa. Saa puhua vain sallituista asioista, mikään ei ole itse valittavissa. Systeemiä kyttävät "hallituksen" oikeamieliset ja antavat väkivaltaisia tuomioita uskonnon pilkasta mm. silmän poisto, sähköshokein. Naisen arvo on olla synnyttävä ja imettävä lehmä. Ai niin, mutta huonompi ja arvoltaan vähäisempi kuin nauta kuitenkin.

Hetkinen, onko tämä dystopia vain ihanko jo totta?

Kyllä me tarvitaan sharialaki, heti ja nyt!

maanantai 28. toukokuuta 2018

Woihan Wilma!?

Kaikille koululaisten vanhemmille Wilma-järjestelmä lienee tuttu. Kyseessä on siis sähköinen ohjelma, jonka kautta koulut ja opettajat tiedottavat, siellä näkyy lukujärjestykset, poissaolot, koearvosanat jne. Se on entinen ikäänkuin reissuvihko, jota lapset kuljettivat kodin ja koulun välillä.

Järjestelmä on hieno ja ilmeisesti käytössä jo lähes valtakunnallisesti. Vanhemmat pääsee reaaliaikaisesti lukemaan / näkemään, miten lapsella koulussa menee. Kaikki viestintä ja tiedotus tapahtuu tuon kautta, eikä paperilippuja ja -lappuja enään ole niin paljon. Opettajilla on mahdollisuus merkitä tuntityöskentelystä tuntikohtaisesti palautetta.

Eli hieno järjestelmä, mutta miten toimii käytännössä. Itselläni kolme lasta. Kaksi ala-asteella, yksi yläasteella. Erot ovat merkittäviä sekä koulujen että opettajien välillä. Voisin kuvitella, että koko ja kaikkien koulujen henkilökunta on saanut koulutuksen tämän järjestelmän käyttöön. Käytön erot ovat kuitenkin suuret. Osa opettajista laittaa viestiä vain pakollisista muutoksista ja tehtävistä töistä, osa antaa palautetta oppilaan käytöksestä, osa merkkaa koearvosanat, osa ei lainkaan. On sääli, ettei hyvää järjestelmää käytetä, kun sellainen on luotu. Itse toivoisin, että palautetta tulisi tasaisesti, niin koulussa pärjäämisestä kuin "käytöksestä", niin hyvästä toiminnassa, kuin kehittävästä toiminnasta.

Oman yläkouluikäisen, vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän lapseni kohdalla yläasteen opettajille ei voi kuin nostaa hattua. Lähes päivittäin nuori saa palautetta, positiivista sellaista, tuntiaktiivisuudesta sekä kovasta yrittämisestä. Tämä on tärkeää sekä nuorelle, että meille vanhemmille. Miettikää kehittyvän nuoren itsetuntoa, kun kamppailet päivittäin oppimisongelmien kanssa, olet erilainen oppija kuin muut. Haasteita riittää ja pinnaa kysytään nuorelta itseltään, vanhemmilta sekä varmasti myös opettajilta.

Mutta olen kuullut ja kuulen toisenlaistakin palautetta. Osa opettajista tykittää päivittäin, tunneittain, negatiivista palautetta. Mihin ihmeeseen tällainen perustuu? Olen lukenut monen vanhemman surullista tilitystä, kuinka tuntuu, ettei meidän lapsi osaa koulussa tehdä mitään oikein. On tapauksia, joissa kyseessä aivan tavallinen oppija tai oppija, jolla haasteita keskittymisen tai muun oppimisen kanssa. Ketä palvelee se, että päivittäin lapsi tai nuori saa kuulla olevansa "huonosti käyttäytyvä"? Tuskin aikuinenkaan kestäisi päivittäin, jopa tunneittain palautetta käytöksestään ja erityisesti negatiivista sellaista.

Mikä on siis Wilman tarkoitus? Helpottaa viestintää, mutta millaista viestintää? Onko se positiivinen vai negatiivinen viestintä väline, - kanava? Mielestäni se on hyvä ja toimiva niin kauan, kun se palvelee meitä, lapsia ja aikuisia, vanhempia, tukee oppimista ja kehittää. Siitä ei saisi kuitenkaan tulla negaatioautomaatti, jossa päivittäin muistutetaan, kuinka huono tai hankala olet. Missä siis se positiivisen kautta katsominen, oppiminen? Me aikuiset opetamme lapsillemme kuin suhtautua vaikeisiinkin asioihin, tapahtuuko se virheistä muistuttamalla vai niistä oppimalla?

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut lisäämässä hyvin- ja/vai pahoinvointia?


Itselläni on kolme kouluikäistä lasta. Jokainen niin erilainen ja ihanan ainulaatuinen. Myös tarve huolenpitoon ja tukeen on lapsillani erilainen, aivan kuten muidenkin lasten kohdalla. Ei ole samasta puusta veistetty meistä ketään.

Osa lapsista, suurin osa, pärjää vanhempien ja perheen tuella läpi päiväkoti- ja koulumaailman, tarviten tueksi vain neuvolan tai kouluterveydenhoitajien peruskäynnit- ja tarkastukset. Mutta entäs jos lapsella on pulmia, mm käyttäytymisessä, oppimisessa, tunne-elämän hallinnassa? Avun saaminen voi olla melkoisen työn takana. Tästä on äitinä omaa kokemusta, mutta myös muiden vanhempien kertomana karuja kokemuksia. Avun saaminen on täysin riippuvainen lapsen kanssa päivittäin töitä tekevien (hoitajat, opettajat) sekä aktiivisten vanhempien varassa. Entä jos ongelmia ei huomata ”ajoissa”, opettaja ei huomaa, vanhemmat ei huomaa, tai em eivät välitä tai osaa huomioida ongelmia? Ongelmien huomaaminen, tiedostaminen, tunnistaminen sekä niihin puuttuminen on ainoa keino ennaltaehkäisyyn. Lapset ja nuoret osaavat näistä kertoa myös itse ja ovat hyvinkin aloitteellisia, jos heille siihen annetaan mahdollisuus. Tarvitaan aikaa, turvallinen ihminen sekä keinot puuttua tilanteisiin mahdollisimman ajoissa.

No, mikä on tilanne esim koulumaailmassa? Yksi terveydenhoitaja käy koululla muutamana päivänä viikossa, resurssit myös kuraattorien ja koulupsykologien suhteen surkeat. Yhden terveydenhoitajan vastuulla saattaa olla satoja lapsia ja nuoria. Ja ei, tämä ei kerro yksittäisen työntekijän ammattitaidosta ja tehokkuudesta mitään, päinvastoin todistaa sen, ettei ammattitaitoisella joukolla ole riittävästi resursseja hoitaa lapsia ja nuoria. Omien lasteni kouluilla terveydenhoitajat tekevät aivan huippua, ammattitaitoista työtä. He hoitavat satoja terveystarkastuksia siinä samalla, kun pitäisi aikaa riittää myös lasten ja nuorten joka päiväiseen kohtaamiseen ilman ajanvarauksia. Koulussakin sattuu ja tapahtuu onnettomuuksia, joten terveydenhoitaja olisi silloinkin oikea ihminen oikeassa paikassa. Opettajan tehtävä on opettaa ja kasvattaa, mutta onko opettajan tehtävä hoitaa kaikki lapsen terveyteenkin liittyvät asiat? Mielestäni ei.

Terveydenhoitaminen on muutakin kuin fyysisten oireiden tai sairauksien poissulkua ja hoitamista. Lapsilla ja nuorilla pitäisi olla päivittäin mahdollisuus tavata terveydenhoitaja, jos siihen on tarvetta. Kyse on siis riittämättömistä resursseista. Tuttu, turvallinen terveydenhoitaja, voi olla se henkilö ja usein onkin se henkilö, jota voi lähestyä, kun on murheita, kaveripulmia tai muita ongelmia. Terveydenhoitaja on se henkilö, jolla on pätevyyttä arvioida jatkosuunnitelmia fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen terveyden ylläpitämiseksi. Aivan kuten, työssäkäyville aikuisille on järjestytty päivittäinen työterveyshuolto. Mielestäni riittävien resurssien turvaaminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon (lue Suomeksi: lisää työntekijöitä, terveydenhoitajia, opoja, kuraattoreita, psykologeja) on poliittinen päätös. Lasten suojelun ja lasten- ja nuorten laitoshoidon lisääntyminen kertoo karua kieltään siitä, että ennaltaehkäisevä työ, ajoissa puuttuminen, on liian vähäistä, resurssit on ajettu alas. Perheissä on yhä enemmän ongelmia, liian isoja ongelmia, jotta niitä yksikseen pystyisi selvittämään. Kun apua tarjotaan ajoissa, lapsen ja nuoren itsensä tai perheen pyytämänä, hoitajan tai opettajan toimesta, terveydenhoitajan toimesta, pitää siihen olla resursseja. Siihen pitää puuttua viimeistään silloin, eikä valitella resurssien puuttumista. Jokainen huomiotta jättäminen, asian hoitamatta jättäminen, asian viivästyminen pitkittää hoitoon tai terapiaan pääsyä, johtaa kurjimmassa tapauksessa pitkään sairaalahoitojaksoon. Miksi? Kun kukaan ei aiemmin kuunnellut ja asialle ei ennaltaehkäisevästi tehty mitään. 

Väitän, että yksikin kohtaminen osaavan aikuisen ihmisen kanssa voi pelastaa lapsen tai nuoren joutumasta suureen, surulliseen kierteeseen, jopa laitoshoitoon.  Se, että lasta tai nuorta kuunnellaan, puututaan, tartutaan murheisiin ja ongelmiin ajoissa on parasta ennaltaehkäisyä!

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Meet ja Toot



Kylläpäs keskustelu nyt taas velloo. Julkkismiehiä saadaan vastuuseen ja maalitettua useamman nimettömän naisen taholta. Naiset rules, jes….not.

Aloitan teeman mukaisesti. Minua on tuijotettu, katseltu tissien väliin, on ehdoteltu, taputeltu ja kourittu. Itse olen selvinnyt tilanteista ilman poliisia ja terapeuttia. Selvinnyt olen huumorilla tai reagoimalla vähemmän humoristisesti vastapuolelle. Suuni olen kyllä tilanteessa kuin tilanteessa osannut aukaista ja sen teen jatkossakin. Tätä suosittelen myös muille. 

Mitä nämä nayttelijät kertovat naisena olosta ja naisen asemasta elokuvateollisuudessa tai julkisuudessa? Mitä nämä ulostulot kertovat naisten omasta käytöksestä? Hehän hyväksyvät törkyilevän toiminnan tasan siihen asti, kunnes tulevat ulos lausunnoillaan ja muistelmillaan.
Ennen kuin kukaan hyökkää kimppuuni naisten oikeuksien vähättelystä, voin kertoa, etten hyväksy kuolaavien julkkismiesten enkä taviksien, kännipäissään olevien puristeluja ja törkyehdotuksia. Mikä kummastuttaa, että ”rohkeilla” naisilla on kanttia tulla kertomaan kaltoinkohtelusta 20 vuotta tapahtuneesta. Tämähän alleviivaa naisten ei-oikeuksia, sekä naisen alistettua asemaa ennen ja nyt. Asioista uskalletaan puhua vasta, kun riittävästi aikaa on kulunut, olet rikastunut ja menestynyt, saat naamasi telkkariin. Miten tämä auttaa uusia uhreja tai alleviivaa sitä, että puhukaan rohkeasti väärinkäytöksistä. No, mielestäni ei mitenkään. 

Se, että tämä kampanjan yhteydessä kirkkain silmin sekoitetaan seksuaalinen häirintä jopa raiskaukseen, on järkyttävää. Aivan sama, kuin litsaria alias korvapuustia (en puhu pullasta) poskelle verrataan päähän ampumiseen. Nyt ihan oikeesti! Vähän rotia keskusteluun!

Pointtini on siis se, että naiset aukaiskaa suunne silloin, kun asia tapahtuu. Kertokaa ystävälle, sukulaiselle, työkaverilla, puolisolle HETI tapahtuneesta! Jos tapahtuu rikos, soittakaa poliisille nyt, mieluummin turhaan kuin liian myöhään. Älkää ottako esimerkkiä nykyisistä ”esikuvista”, jotka uskaltavat aukaista suunsa vuosien päästä tai näkevät asian käsittelyn tarpeellisena 20 vuoden päästä. Aika tuppaa kultaamaan muistot, mutta muistelmilla ei auteta uusia uhreja!