11- vuotiaan koulukiusatun ja väkivallan kohteeksi joutuneen oikeudet

 Koululainen, joka peloissaan kertoo 2kk jatkuneesta kiusaamisesta ja joutuu lopuksi kiusaajien toimesta hakatuksi koulun välitunnilla, on raa'an väkivallan uhri. Mitkä ovat hänen oikeutensa? Ministeriaitosta käsin puolustellaan väkivallantekijöitä, koska he ovat mahdollisesti syrjätyneitä ja pahoinvoivia. En voi ymmärtää, miten kenelläkään tässä tilanteessa riittää sympatiaa kiusaajille. Millaisen viestin se antaa uhrille ja niille uhreille, jotka kärsivät kiusaamisesta, uhkailuista ja jopa väkivallasta päivittäin?

 Se on yleensä kiusattu, joka joutuu koulua vaihtamaan. Miksi? Valta-asema ja kusipäinen asenne kiusaajan kohdalla vain varmistuu. Olen kuningas, johon ei voida koskea. En saa rangaistusta, koska olen alle 15v. Ihanko aikuisten oikeasti luulette, että kiusaaja oppii tästä yhtään mitään? No ainakin sen viestin hän saa, että jatka vaan, siulle ei kukaan mahda mitään.

Ja entä aikuisten rooli? Rehtoriin otettu yhteyttä. Ei toimenpiteitä. Sossuun ja lastensuojeluun otettu yhteyttä. Ei toimenpiteitä. Kenen on siis vastuu, kun pieni koululainen tulee pahoinpidellyksi? Yhteiskunnan? Sinun ja minun? Ei. Ei. Ja ei. Kyllä se on välinpitämättömien koulun ja sossun aikuisten, virkaa tekevien vastuu, ettei tilanteeseen puututtu. Ennaltaehkäisevästi. 

Ajattele omaa työpaikkaasi. Työkaveri tönii, solvaa, nimittelee, uhkailee. Kuinka moni tällainen kiusaaja saisi jatkaa työpaikalla? Ettei ihan ay-liike puuttuisi asiaan. Ja työterveyshuolto. Ja työkaverit. Esimiehestä puhumattakaan.

Joten palaan siis alkuperäiseen kysymykseen. Mitkä ovat 11-vuotiaan kiusatun oikeudet? Ja kuinka moni väkivallan uhri joutuu tapaamaan pahoinpitelijänsä heti seuraavana päivänä kasvotusten? Täysin kohtuuton tilanne 11-vuotiaalle lapselle.

Miksi meillä on eduskunta? Eikös se ole juurikin laitos, joka vastaa lainsäädännöstä? Jos meillä on huono tai puutteellinen laki, eikö sitä pitäisi korjata? Uhrin oikeudet tulisi olla keskiössä, ei kiusaajan. Vai vieläkö kehdataan puhua oikeusvaltiosta? Eikö oikeusvaltion tehtävänä ole nimenomaan olla omien ja heikompien puolella? Minua hävettää oikeusvaltiomme puolesta, jos 11-vuotialla ei ole mitään oikeuksia ja koska laki on kiusaajaa varten sekä hänen oikeuksiaan puolustamassa.

Rakas poliittinen päiväkirjani, vol1. Sananen sananvapaudesta, vapaudesta sanoa.

Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Korjaan se on pohja ja perusta demokratialle. Ilman sitä ei demokratiaa ole. Nyt kun kierrokset sananvapaudesta kiihtyvät, esille nousevat termit kuten vastuu omista sanoista, maalittaminen ja vihapuhe.  Myös somen osuutta asiaan pohditaan kiivaasti. Asia kerrallaan, rakas poliittinen päiväkirjani!

Some. Olipahan kyseessä facebook, instagarm, twitter jne. on avannut ovia keskusteluun osallistumiselle, ihan jokaiselle. Minulle, sinulle, julkkikselle, ei-julkkikselle, poliitikoille, tutkijoille, toimittajille. Kaikille. Ja tämäkös toisia ihan suututtaa, kiukustuttaa niin kovasti, että asialle pitäisi oikein sananvapauden nimissä jotain tehdä. Siis mitä? Nyt kun kaikille on avautunut mahdollisuus sanoa mielipiteensä, yht´äkkiä erityisesti valtaapitävät huutavat kurkku suorana, että ei saa. Väärin sanottu. Pahasti sanottu. Ei noin saa tehdä. Tuntuu, kuin oikeus sanoa on vain oikeamielisillä, ettei valta-asemaan tule kuhmuja ja kolauksilla. Netti, some, verkko on kaikkien käsillä. Sieltä löytyy se, mitä sinne olet laittanut. Ihan kaikkien kohdalla. Luuletteko aidon oikeasti, että ihmiset eivät ole puhuneet valtaa käyttävistä henkilöistä aiemminkin vähän pahasti tai rumasti? En todellakaan puolusta mitään törkyä ja kakkaa, jota someen suolletaan, mutta ihan oikeasti luuletteko, ettei sopimattomia ole puhuttu ennenkin? Nyt se on vaan se näppäimistö kaikkien saavutettavissa. Onko se hyvä asia? No, se on ainakin kaikkien ihan jokaisen mahdollisuus sanoa. Aiemmin tämä mahdollisuus oli vain tutkijoilla, toimittajille, julkkiksilla ja tietyillä poliitikoilla. Nyt kun mahdollisuus on kaikille, se ei olekaan enää hyvä. Saatteko ajatuksesta kiinni?

Sananvapaus. Sanottu ja kirjoitettu puhe voi olla kivaa, mukavaa, loukkaavaa, syyllistävää, arvostelevaa jne jne voit jatkaa listaa ihan omilla adjektiiveilla. Toki kivat puheet on mukavia, nostaa henkeä ja tunnelmaa. Mutta mites sitten, kun et ole samaa mieltä tai asia kiukuttaa, ärsyttää tai olet ihan vaan erimieltä? Onko ihmiskunta mennyt eteenpäin aidon oikeasti vain ainoastaan kivapuheella, tsemppiä, ihguu, sikamakeeta, jees, jees? No ei todellakaan ole. Kun epäkohtia on havaittu, niitä tuodaan esille. Ja vaikka asioita tuotaisiin esille kuinka kauniisti tahansa, aina on mahdollisuus, että se miellytä, joku loukkaantuu ihan varmasti, koska asia voi olla syystä tai toisesta liian arka, herkkä tai liian epämieluisa esille otettavaksi. Joku on erimieltä, joku raivostuu. Mielestäni sananvapaus on oikeutta sanoa asiasta kuin asiasta. Olipa asia mieluisa tai epämieluisa. 

Maalitus. Twitterissä aikani pyörittyäni, oma huomioni maalittamisesta on se, että jo keskustelijan nimen mainitseminen on maalittamista. Mietitäänpäs nyt hetki. Se, että tyyppi A kertoo mielipiteensä asiasta X, jota joku kommentoi tai jakaa ollen erimielinen. Alkaa pirunmoinen huuto maalituksesta, jos jutun jakanut tyyppi B on erimieltä tyyppi A:n esittämästä asiasta. Erityisesti, jos tyyppi B on ihan, siis niinku, väärästä porukasta, väärästä puolueesta tai on muuten ihan vaan blokattava tyyppi, koska ei suostu olemaan tyyppi A:n kanssa samaa mieltä. Ihan ohimennen mainitsen muutaman nimeltä mainitsemattoman toimittajan, sit on yhden toimittajan sisko, muutaman puolueettoman tutkijan, muutaman vasemmistolaisen ja vihreän. Se maalitus, mistä poliisi kertoo työhönsä liittyen, sitä on ollut pitkään. Jännästi unohtuu Kelan tädit ja sisarhentovalkoiset, jotka kohtaavat tätä ammattiinsa liittyvää paskaa päivittäin? Se, mitä tälle on tehtävissä, en tiiä. Mutta jos lakia lähdetään muuttamaan, pitää kaikki uhkailun kohteeksi joutuneet ottaa huomioon. Ja se ei ole vain poliisi ja tuomarit. Noista toimittajista nyt puhumattakaan.

Tämä maalitus, mistä wannabe julkkikset ja kuuluisuudet puhuvat on eri asia. Älä käsitä väärin! En todellakaan puolusta sitä törkyä, mitä päivittäin luen ja jota kukin aktiivinen somettaja ajoittain niskaansa netissä saa. Siitä vain puhutaan ja julkaistaan sopivia juttuja, sopivien ihmisten kertomana. Vain ainoastaan pahat ihmiset tekevät sitä, unohtaen, että loka lentää ihan joka suuntaan. Paska on paskaa, kenen tahansa lähettämänä, tuli se sitten kirjeenä postilaatikkoon tai uhkailuna netin kautta. Ja tähän paskaan on jo olemassa lakipykälät rikoslaissa.

Aito kysymys. Jos lakiin kirjataan maalitus, joka uutena pykälänä sinne kirjataan, kirjataanko siihen yksityishenkilöt vai vain ammattikuntien edustajat? Miten se käytännössä takaisi tasa-arvoisesti kaikille oikeuden olla suojassa? Mitä lisäarvoa maalituslaki toisi ja kenelle?

Vihapuhe. Minusta kyseessä on kivapuheen toinen pää. Voidaan puhua silleen kivasti tai voidaan puhua vihaisesti. Ylimennessään vihainen puhe on voi olla kunnianloukkausta, herjaamista, solvaamista, kiihottamista rikokseen. Nämä ovat laissa. Mitä uusi laki toisi tullessaan? Katselin vihapuhe määritelmää, jossa puhutaan rasismista. Vihapuhetta siis perustellaan rasismin määritelmin. ”Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.” (https://www.poliisi.fi/vihapuhe)  Ennakkoluuloista, vihamielisyydestä, olettamuksista voisi siis jatkossa saada tuomion. Ajatukset ja sanat ovat siis rikollisia. 

No otetaanpa ote uusista tuulista yliopistossa. ”Esimerkiksi nimittelyn, katseiden, eleiden ja ilmeiden rasistisuuden voi arvioida parhaiten vain niiden kohde: jos yksilö, johon teko kohdistuu, määrittelee teon rasistiseksi, kysymyksessä on rasismi riippumatta tekijän aikeista.” (https://digicampus.fi/mod/page/view.php?id=16215)  

Eli Husu Hussein oli oikeassa väittäessään aiemmin, että suomalaiset, perussuomalaiset ovat rasisteja. Suomalaiset ovat rasisteja, koska hän kokee asian näin olevan. Mitenkä oikeudessa puolustaudutaan tältä syytteeltä, koska kokija on väittämättä aina oikeassa kokiessaan? Tasa-arvoa? Minusta ei.

No aika pitkälti tuli kirjailtua aatoksia. Vapaudesta, oikeudesta sanoa. Kivasta puheesta aina vihaiseen puheeseen. Ollaan ihmisiä toisillemme, vaikka kuinka kiukuttaisi. Kasvotusten sekä somessa. End of this chapter….