Vain rikkaiden mahdollisuus?

Muutokset kotihoidon tuen pienentämiseksi tai poistamiseksi merkitsevät sitä, että jatkossa vain rikkailla on mahdollisuus valita, hoitaako tai hoidattaako pientä lastaan kotona.

Ei tuki nytkään ole iso, mutta se mahdollistaa silti pienen lapsen kanssa kotiin jäämisen.

Lasten kotona hoitaminen on perheen oma päätös. Alle vuoden ikäinen lapsi on vielä vauva, joka tarvitsee vanhempiaan.

Yksikään vanhempi ei ole huono, päättipä viedä lapsen hoitoon vanhempainvapaan loputtua tai jäädä lapsen kanssa kotiin. Miksi näitä pitää vastakkain asetella?

Kotona oleville aikuisillekin maksetaan sosiaaliturvaa. Miksi aikuisen yksin asuvan oikeus olla kotona on suurempi kuin lapsen ja vanhemman?

Mikä voisi olla tärkeämpää kuin oman lapsen hoitaminen? Jos urakehitystä mietitään, itse en ole siinä jälkeen jäänyt, vaikka lapsia olenkin saanut ja hoitanut lyhyen aikaa kotona. Päinvastoin.

Olen mielestäni ollut etuoikeutettu saadessani lapsia, hoitanut heitä ja lähtenyt töihin, kun se on ollut mahdollista. Joten annetaan ihmisten itse valita. Koti, perhe, työura. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Eikä niistä myöskään keskenään sellaisia pitäisi yhteiskunnassa tehdä.

11- vuotiaan koulukiusatun ja väkivallan kohteeksi joutuneen oikeudet

 Koululainen, joka peloissaan kertoo 2kk jatkuneesta kiusaamisesta ja joutuu lopuksi kiusaajien toimesta hakatuksi koulun välitunnilla, on raa'an väkivallan uhri. Mitkä ovat hänen oikeutensa? Ministeriaitosta käsin puolustellaan väkivallantekijöitä, koska he ovat mahdollisesti syrjätyneitä ja pahoinvoivia. En voi ymmärtää, miten kenelläkään tässä tilanteessa riittää sympatiaa kiusaajille. Millaisen viestin se antaa uhrille ja niille uhreille, jotka kärsivät kiusaamisesta, uhkailuista ja jopa väkivallasta päivittäin?

 Se on yleensä kiusattu, joka joutuu koulua vaihtamaan. Miksi? Valta-asema ja kusipäinen asenne kiusaajan kohdalla vain varmistuu. Olen kuningas, johon ei voida koskea. En saa rangaistusta, koska olen alle 15v. Ihanko aikuisten oikeasti luulette, että kiusaaja oppii tästä yhtään mitään? No ainakin sen viestin hän saa, että jatka vaan, siulle ei kukaan mahda mitään.

Ja entä aikuisten rooli? Rehtoriin otettu yhteyttä. Ei toimenpiteitä. Sossuun ja lastensuojeluun otettu yhteyttä. Ei toimenpiteitä. Kenen on siis vastuu, kun pieni koululainen tulee pahoinpidellyksi? Yhteiskunnan? Sinun ja minun? Ei. Ei. Ja ei. Kyllä se on välinpitämättömien koulun ja sossun aikuisten, virkaa tekevien vastuu, ettei tilanteeseen puututtu. Ennaltaehkäisevästi. 

Ajattele omaa työpaikkaasi. Työkaveri tönii, solvaa, nimittelee, uhkailee. Kuinka moni tällainen kiusaaja saisi jatkaa työpaikalla? Ettei ihan ay-liike puuttuisi asiaan. Ja työterveyshuolto. Ja työkaverit. Esimiehestä puhumattakaan.

Joten palaan siis alkuperäiseen kysymykseen. Mitkä ovat 11-vuotiaan kiusatun oikeudet? Ja kuinka moni väkivallan uhri joutuu tapaamaan pahoinpitelijänsä heti seuraavana päivänä kasvotusten? Täysin kohtuuton tilanne 11-vuotiaalle lapselle.

Miksi meillä on eduskunta? Eikös se ole juurikin laitos, joka vastaa lainsäädännöstä? Jos meillä on huono tai puutteellinen laki, eikö sitä pitäisi korjata? Uhrin oikeudet tulisi olla keskiössä, ei kiusaajan. Vai vieläkö kehdataan puhua oikeusvaltiosta? Eikö oikeusvaltion tehtävänä ole nimenomaan olla omien ja heikompien puolella? Minua hävettää oikeusvaltiomme puolesta, jos 11-vuotialla ei ole mitään oikeuksia ja koska laki on kiusaajaa varten sekä hänen oikeuksiaan puolustamassa.

Rakas poliittinen päiväkirjani, vol1. Sananen sananvapaudesta, vapaudesta sanoa.

Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Korjaan se on pohja ja perusta demokratialle. Ilman sitä ei demokratiaa ole. Nyt kun kierrokset sananvapaudesta kiihtyvät, esille nousevat termit kuten vastuu omista sanoista, maalittaminen ja vihapuhe.  Myös somen osuutta asiaan pohditaan kiivaasti. Asia kerrallaan, rakas poliittinen päiväkirjani!

Some. Olipahan kyseessä facebook, instagarm, twitter jne. on avannut ovia keskusteluun osallistumiselle, ihan jokaiselle. Minulle, sinulle, julkkikselle, ei-julkkikselle, poliitikoille, tutkijoille, toimittajille. Kaikille. Ja tämäkös toisia ihan suututtaa, kiukustuttaa niin kovasti, että asialle pitäisi oikein sananvapauden nimissä jotain tehdä. Siis mitä? Nyt kun kaikille on avautunut mahdollisuus sanoa mielipiteensä, yht´äkkiä erityisesti valtaapitävät huutavat kurkku suorana, että ei saa. Väärin sanottu. Pahasti sanottu. Ei noin saa tehdä. Tuntuu, kuin oikeus sanoa on vain oikeamielisillä, ettei valta-asemaan tule kuhmuja ja kolauksilla. Netti, some, verkko on kaikkien käsillä. Sieltä löytyy se, mitä sinne olet laittanut. Ihan kaikkien kohdalla. Luuletteko aidon oikeasti, että ihmiset eivät ole puhuneet valtaa käyttävistä henkilöistä aiemminkin vähän pahasti tai rumasti? En todellakaan puolusta mitään törkyä ja kakkaa, jota someen suolletaan, mutta ihan oikeasti luuletteko, ettei sopimattomia ole puhuttu ennenkin? Nyt se on vaan se näppäimistö kaikkien saavutettavissa. Onko se hyvä asia? No, se on ainakin kaikkien ihan jokaisen mahdollisuus sanoa. Aiemmin tämä mahdollisuus oli vain tutkijoilla, toimittajille, julkkiksilla ja tietyillä poliitikoilla. Nyt kun mahdollisuus on kaikille, se ei olekaan enää hyvä. Saatteko ajatuksesta kiinni?

Sananvapaus. Sanottu ja kirjoitettu puhe voi olla kivaa, mukavaa, loukkaavaa, syyllistävää, arvostelevaa jne jne voit jatkaa listaa ihan omilla adjektiiveilla. Toki kivat puheet on mukavia, nostaa henkeä ja tunnelmaa. Mutta mites sitten, kun et ole samaa mieltä tai asia kiukuttaa, ärsyttää tai olet ihan vaan erimieltä? Onko ihmiskunta mennyt eteenpäin aidon oikeasti vain ainoastaan kivapuheella, tsemppiä, ihguu, sikamakeeta, jees, jees? No ei todellakaan ole. Kun epäkohtia on havaittu, niitä tuodaan esille. Ja vaikka asioita tuotaisiin esille kuinka kauniisti tahansa, aina on mahdollisuus, että se miellytä, joku loukkaantuu ihan varmasti, koska asia voi olla syystä tai toisesta liian arka, herkkä tai liian epämieluisa esille otettavaksi. Joku on erimieltä, joku raivostuu. Mielestäni sananvapaus on oikeutta sanoa asiasta kuin asiasta. Olipa asia mieluisa tai epämieluisa. 

Maalitus. Twitterissä aikani pyörittyäni, oma huomioni maalittamisesta on se, että jo keskustelijan nimen mainitseminen on maalittamista. Mietitäänpäs nyt hetki. Se, että tyyppi A kertoo mielipiteensä asiasta X, jota joku kommentoi tai jakaa ollen erimielinen. Alkaa pirunmoinen huuto maalituksesta, jos jutun jakanut tyyppi B on erimieltä tyyppi A:n esittämästä asiasta. Erityisesti, jos tyyppi B on ihan, siis niinku, väärästä porukasta, väärästä puolueesta tai on muuten ihan vaan blokattava tyyppi, koska ei suostu olemaan tyyppi A:n kanssa samaa mieltä. Ihan ohimennen mainitsen muutaman nimeltä mainitsemattoman toimittajan, sit on yhden toimittajan sisko, muutaman puolueettoman tutkijan, muutaman vasemmistolaisen ja vihreän. Se maalitus, mistä poliisi kertoo työhönsä liittyen, sitä on ollut pitkään. Jännästi unohtuu Kelan tädit ja sisarhentovalkoiset, jotka kohtaavat tätä ammattiinsa liittyvää paskaa päivittäin? Se, mitä tälle on tehtävissä, en tiiä. Mutta jos lakia lähdetään muuttamaan, pitää kaikki uhkailun kohteeksi joutuneet ottaa huomioon. Ja se ei ole vain poliisi ja tuomarit. Noista toimittajista nyt puhumattakaan.

Tämä maalitus, mistä wannabe julkkikset ja kuuluisuudet puhuvat on eri asia. Älä käsitä väärin! En todellakaan puolusta sitä törkyä, mitä päivittäin luen ja jota kukin aktiivinen somettaja ajoittain niskaansa netissä saa. Siitä vain puhutaan ja julkaistaan sopivia juttuja, sopivien ihmisten kertomana. Vain ainoastaan pahat ihmiset tekevät sitä, unohtaen, että loka lentää ihan joka suuntaan. Paska on paskaa, kenen tahansa lähettämänä, tuli se sitten kirjeenä postilaatikkoon tai uhkailuna netin kautta. Ja tähän paskaan on jo olemassa lakipykälät rikoslaissa.

Aito kysymys. Jos lakiin kirjataan maalitus, joka uutena pykälänä sinne kirjataan, kirjataanko siihen yksityishenkilöt vai vain ammattikuntien edustajat? Miten se käytännössä takaisi tasa-arvoisesti kaikille oikeuden olla suojassa? Mitä lisäarvoa maalituslaki toisi ja kenelle?

Vihapuhe. Minusta kyseessä on kivapuheen toinen pää. Voidaan puhua silleen kivasti tai voidaan puhua vihaisesti. Ylimennessään vihainen puhe on voi olla kunnianloukkausta, herjaamista, solvaamista, kiihottamista rikokseen. Nämä ovat laissa. Mitä uusi laki toisi tullessaan? Katselin vihapuhe määritelmää, jossa puhutaan rasismista. Vihapuhetta siis perustellaan rasismin määritelmin. ”Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Viharikoksella tarkoitetaan yleisesti henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehtyä rikosta, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.” (https://www.poliisi.fi/vihapuhe)  Ennakkoluuloista, vihamielisyydestä, olettamuksista voisi siis jatkossa saada tuomion. Ajatukset ja sanat ovat siis rikollisia. 

No otetaanpa ote uusista tuulista yliopistossa. ”Esimerkiksi nimittelyn, katseiden, eleiden ja ilmeiden rasistisuuden voi arvioida parhaiten vain niiden kohde: jos yksilö, johon teko kohdistuu, määrittelee teon rasistiseksi, kysymyksessä on rasismi riippumatta tekijän aikeista.” (https://digicampus.fi/mod/page/view.php?id=16215)  

Eli Husu Hussein oli oikeassa väittäessään aiemmin, että suomalaiset, perussuomalaiset ovat rasisteja. Suomalaiset ovat rasisteja, koska hän kokee asian näin olevan. Mitenkä oikeudessa puolustaudutaan tältä syytteeltä, koska kokija on väittämättä aina oikeassa kokiessaan? Tasa-arvoa? Minusta ei.

No aika pitkälti tuli kirjailtua aatoksia. Vapaudesta, oikeudesta sanoa. Kivasta puheesta aina vihaiseen puheeseen. Ollaan ihmisiä toisillemme, vaikka kuinka kiukuttaisi. Kasvotusten sekä somessa. End of this chapter….

Mikä ero on maailmanparantajalla ja "maailmanparantajalla"

Raoul Wallenberg pelasti Budapestissa 1944 kymmeniätuhansia unkarinjuutalaisia joukkosurmalta. Omaa asemaansa diplomaattina hyödyntäen, hän myönsi passeja ja järjesti turvataloja hädänalaisille. Puna-armeijan vallattua Unkarin, Wallenberg pidätettiin vakoojana ja kommunistit teloittivat hänet salaa 1947. Maailma oli hetken parempi paikka tämän ruotsalaisen diplomaatin ansiosta.

Sitten oma "maailmanparantajamme" Pekka Haavisto. Turvassa ja suojaten oman selustansa ja asemansa valehtelemalla (anteeksi, puhuen muunneltua totuutta), hän tuo Suomeen TERRORISTEJA. Virkamiehet voivat ottaa vastuun ja Pekka sädekehän ainakin vihervasemmiston keskuudessa. Pyhä Pekka. Ja kun asiat menevät pieleen, niin sitten voikin piiloutua epämääräisten lausuntojen taakse ja syyttää käskyjä noudettavia virkamiehiä. Mitä tämä on? Hyvesignalointia ja narsismia, kaikista vääristä syitä.

Häpeä Pekka.

Valkoinen tyttö

Olen pahoillani, että olen syntynyt Suomeen ja valkoinen. Olen pahoillani, että olen etuoikeutettu. Olen pahoillani, että olen nainen tai ainakin naisoletettu.

No en ole. Olen ylpeä siitä, mitä olen. Mutta näin meidän valkoisten, suomalaisten tulisi ilmeisesti suhtautua olemassa oloomme.

Mitä merkitystä on ihonvärillä? Ei mitään. Mitä merkitystä on sukupuolella? Ei mitään.

RuskeatTytöt. https://www.ruskeattytot.fi

Miltä kuulostaisi ValkoisetTytöt? Ei hyvältä. Mennäänkö jo helvetisti yli siitä, mitä tavoitellaan? Pyrkimys on kai tuoda tasa-arvoa, päästä irti kaikenlaisesta syrjinnästä.

Itse en halua kuulua tällaiseen älyttömyyteen, perusteella ihoväri tai sukupuoli. Sillä kun ei ole merkitystä. 

Oikeasti, mitä merkitystä sillä on?

Millä sitten on? No aloitetaako siitä, mitä ajattelet, miten käyttäydyt, miten kohtelet muita ihmisiä? Itse en halua olla kiintiö missään. Minä haluan tulla kuulluksi minuna, en naisena, en valkoisena suomalaisena. Näille ominaisuuksille en mahda mitään. Mutta, mitä suustani päästän ja kuinka käyttäydyn, sen päätän ihan itse!

Miksi kaiken pitäisi olla ilmaista myös rikkaille?

Toisen koulutusasteen ilmaisuus tuntuu olevan yksi keskeinen vaaliteema. Koulutushan on Suomessa ilmaista. Ei lukukausimaksuja. Näin on hyvä.

Mutta nyt vaaditaan kaikkea, kaikille ilmaiseksi. Mihin tämä perustuu? Eikö kodilla, perheillä ole enää minkäänlaista vastuuta omista lapsista, nuorista? Juu tiedän kyllä, että kirjat maksavat. Mutta eikö näin ole ollut aina? YMMÄRRÄN VARATTOMIEN PERHEIDEN JA NUORTEN TUKEMISEN, siihen hyvinvointivaltion toiminta perustuu. Mutta, että myös toimeentulevien perheiden lasten tulisi saada kaikki ilmaiseksi? Meidän perheen lasten, kaksi työssä käyvää aikuista, tulisi saada kirjat ilmaiseksi? Miksi?

Itse ajattelen asiasta näin. Tämä on tulonsiirto hyväosaisille. Aivan kuten kokoomuksen sotemalli olisi sitä ollut. Myös kirjakustantamot odottavat kädet syyhyten, kun pääsevät ilmaisen, veronmaksajilta tulevan, automaattisen, rahan kimppuun. Saatte uskoa, että kirjasarjat "täytyy" uusia vähintään joka toinen vuosi. On keksitty jälleen pyörä, rahakas sellainen.

Itse lähtisin tukemaan vähävaraisia opiskelijoita seuraavalla tavalla. Kouluilla on omat kirjastot. Oppilaitos hankkii, joka kerta, kun kirjasarja muuttuu, riittävän lainattavan määrän kirjoja. Jos kyseessä digimateriaali, koulu antaa salasanat niitä tarvitseville. Eli maksutonta välineistöä ja materiaalia annetaan niille, jotka sitä tarvitsevat.

Kun rahan jakamista ja sen järkevää käyttöä on mietittävä, ei jaeta sitä ILMAISEKSI kaikille. Miksi pitäisi? Ja vielä... Eikö tämä olisi myös ilmastoteko? Kierrättäminen? Vai koskeeko ilmastoystävällisyys vain liikennettä?

Kierrätyksen kiemuroita - näin maailma pelastuu!

Maailma pelastuu tekojemme avulla. Näin sen on oltava. Mitä ne teot ovat arjessa? Kierrätys tulee mieleen ensimmäisenä. Hieno juttu, kun lapsetkin tietävät ettei omanan kuoria voi laittaa sekajätteeseen. Muovitkin kierrätetään, siis ne kaikki muovit, joihin elintarvikkeet, vaatteet ym on pakattu. Upeaa. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta sitten kuulet, kuinka jäteauto kurvaa pihaan. Ei näy erillistä biojäteautoa, vaan ihan se perinteinen. Kippaa kaikki samaan kuormaan. Jes, kyllä kannatti se lajittelu. Tai roudaat 50km päästä lajitellut muovikääreet, purkit ja pakkaukset sinne ainoaan seutukunnan muovinkeräyspisteeseen. Mikä autuas olo! Kilometrejä tuli yhteensä sata, mutta kyllä tein hyvän työn. Kunnes kuulet, että se sama muovipaska, jota olet ohjeiden mukaan pessyt, erotellut, silitellyt, huolehtinut kuin pienestä lapsesta, päätyykin samaan polttouuniin niiden sekajätteiden kanssa.

Mitä tämä on muuta kuin moraaliposeerausta? Pelastammeko me oikeasti tällä mitään?

Kirjoitin lasten ja nuorten hyväksikäytöstä politiikan keppuhevosena muutama päivä sitten. Galluppi, jossa kysytään lapsilta ja nuorilta, mistä olisit valmis luopumaan, jotta masilma pelastuisi, olisi paikallaan. Oliko luopuminen omalla kohdalla oikein juuri saadusta moposta, tai sikasiististä älypuhelimesta tai tabletista, vai kenties hienoista merkkivaatteista? Vai kenties niiden loppujenkin tehtaiden siirtäminen ulkomaille, isi ja äiti jäisi työttömäksi, muthei, kyllä se auttaa ilmastoa.

Saattaisi tulla hiljaista. Meillä 15v intoili, että huomenna vapaapäivä koulusta, jee! Kysyin miksi? Noku on se mielenosoitus, niin on vapaapäivä. Ei ollu vapaapäivä, kun asutaan huitsintuutissa kaukana kaupungista. Kouluunhan ne meijän piltit meni ja opiskelivat koko päivän, hienoa!

Lopetetaan tämä moraaliposeeraus ja aletaan oikeasti tehdä asioille jotain. Tosta kierrätyksestä vois aloittaa, maybe.